Kirjan Keskuksen blogi

Tartu kirjaan!

Kirjoittanut Emilia Heikkilä 02.09.2010

Viime lauantaina tamperelainen Työväenmuseo Werstas täyttyi kirjojen ystävistä, kun vietettiin ihka ensimmäistä Työväenkirjallisuuden päivää. Ohjelmaa oli runsaasti ja näytteilleasettajiakin yli 30, joiden joukossa myös Kirjan Keskus. Esitteitä jakaessamme totesimme iloksemme, että moni oli jo kuullutkin ensi kesänä avattavasta Kirjan Keskuksesta. Muutamat tiesivät kysellä myös uudesta nimestä. Heille kerroimme, että nimi julkistetaan vasta Helsingin kirjamessuilla lokakuun lopussa.

Werstaan tapahtuma oli suosittu: kävijöitä oli yli 1000, mikä antaa olettaa, että tapahtuma järjestetään uudestaankin. Suuren suosion saavuttivat erityisesti monet puheenvuorot ja keskustelut. Kirjailijoita halutaan siis kuunnella ja kirjallisuudesta keskustella. Kansanedustaja Pia Viitanen korosti tapahtuman avaussanoissaan kirjallisuuden ja lukemisen merkitystä.

Tapahtuman tarkoituksena oli tuoda työväenkirjallisuus tähän päivään ja määrittää sitä nykyaikaan sopivaksi. Mitä työväenkirjallisuudella 2000-luvulla tarkoitetaan? Työväenkirjallisuus on aiemmin ollut poliittisempaa ja ehkä sen takia helpommin luokiteltavissa. Kirjallisuutta käytettiin aatteiden jakamisen välineenä. ”Nälkäinen, tartu kirjaan. Se on hyvä ase”, sanotaan Bertolt Brechtin runosta tehdyssä laulussa, jota Pia Viitanen puheenvuorossaan lainasi. Tämän päivän työväenkirjallisuus kertoo Viitasen mukaan mm. luokkaeroista ja yhteiskunnan epätasa-arvoista.

Työväenkirjallisuuden päivässä julkistettiin myös Työ, leikki ja luominen -kirjoituskilpailun tulokset. Kilpailuun osallistui 333 kirjoitusta kahdessa eri sarjassa, proosassa ja lyriikassa. Tekstit käsittelivät enimmäkseen kilpailun nimen ensimmäistä osaa eli työtä ja siihen liittyviä ilmiöitä. Esimerkiksi proosa-sarjan voittaneen kirjoituksen aiheena oli pikaruokaravintolan työntekijä. Kilpailun osallistujamäärä kertoo ihmisten tarpeesta kirjoittaa, saada asiansa sanottua ja ajatuksensa koottua kirjalliseen muotoon. Työ on aiheena sellainen, että se koskettaa lähes kaikkia ainakin jossain elämänvaiheessa. Onneksi joukossamme on niitä, jotka osaavat ilmaista itseään kirjallisesti siten, että se aiheuttaa elämyksen tunteita muissakin.

Lisää kommentti

Kirjahyllyistä kerrottua

Kirjoittanut Maria Pietilä 26.08.2010

Kerro omasta suhteestasi kirjoihin ja niiden säilyttämiseen. Hallitsevatko kirjat Sinua vai Sinä kirjojasi? Millainen asema kirjoilla on kotisi sisustuksessa? Onko olemassa kotia, jossa ei ole yhtään kirjaa?

Kirjainstituutin järjestämä valtakunnallinen Kirjahyllyni -muistitiedon keruu käynnistyi heinäkuussa. Vuoden loppuun asti käynnissä olevalla kyselyllä kerätään tietoa suomalaisten kirjahyllyistä. Aineistosta kootaan näyttely Kirjan Keskukseen.

Lauantaina 28.8. kyselyyn ja Kirjainstituutin toimintaan voi käydä tutustumassa Tampereella Työväenmuseo Werstaan Työväenkirjallisuuden päivillä.

Kyselyjen avulla voidaan valottaa esimerkiksi tietyn ilmiön, tapahtuman tai ajanjakson merkitystä sen kokeneille. Kirjahyllykyselyllä haluamme selvittää kirjahyllyn merkitystä huonekaluna ja tallentaa kirjojen omistamiseen ja säilyttämiseen liittyviä muistoja, kokemuksia, tarinoita ja valokuvia.

Kirjahyllyjä, kuten muitakin huonekaluja, vaatteita tai autoja, voidaan käsitellä eräänlaisina viesteinä. Omaa persoonaa ja arvomaailmaa tuodaan esiin paitsi oman ulkoasun, myös esimerkiksi sisustuksen avulla. Esine liittyy ihmisten mielessä omistajaansa, joka taas voi valinnoillaan vaikuttaa toisten ihmisten hänestä saamaan kuvaan.

Aiemmin perhetausta tai sosiaaliluokka määritteli kodin sisustusta. Työläiskodin kirjahylly oli erilainen kuin akateemisessa perheessä. Mutta millaisia johtopäätöksiä kirjahyllyistä osana kodin sisustusta voi enää tehdä? Nykyisin jokainen voi valita vapaasti esikuvansa ja ihmisellä on vapaus valita se ryhmä, johon haluaa tulla luetuksi. Varallisuus tai koulutus ei ole enää ratkaiseva tekijä. Opiskelija voi sisustaa asuntonsa tyylihuonekaluilla. Professorin kodin minimalistisessa sisustuksessa ei ehkä ole tilaa kirjoille, vaan hän säilyttää niitä työpaikallaan. Joka tapauksessa kirjat ovat vahvoja viestejä sisustuksessa. Nekin kertovat omistajansa persoonasta ja elämäntavasta.

Kyselyyn voi vastata kuka tahansa aiheesta kiinnostunut täällä.

Lisää kommentti

Nimiraati kokoontui Helsingissä

Kirjoittanut Anna Tuukkanen 20.08.2010

Kirjan Keskuksen nimeämiseksi järjestetty Nomen est omen -kilpailu päättyi 14.8.2010. Määräaikaan mennessä kilpailuun saapui 512 ehdotusta yhteensä 270 niminikkarilta eri puolilta Suomea. Muutama ehdotus tuli myös Suomen rajojen ulkopuolelta.

Yllättävän monen vastaajan ajatukset olivat kulkeneet samoja ratoja, ja ehdotusten joukossa oli paljon samojakin nimiä tai nimiä, jotka poikkesivat toisistaan ainoastaan kirjoitusasultaan. Yhteensä eri nimiä keksittiin huimat 425 kappaletta.

Nimeämisraati, johon kuuluivat Suomen Kirjainstituutin toiminnanjohtaja Leena Aaltonen; FT, dosentti, Suomen Akatemian yksikön johtaja Pirjo Hiidenmaa; Hufvudstadsbladetin päätoimittaja ja toimitusjohtaja Hannu Olkinuora; kirjaporvari Veikko Sonninen Suomen Kustannusyhdistyksestä sekä kirjailija Tuula-Liina Varis, kokoontui torstaina 19.8. Helsingissä.

Heti kättelyssä todettiin, että parhaiden nimien valinta satojen ehdotusten joukosta oli haastava, mutta samalla ehdottomasti hauska tehtävä. Jokaista ehdotusta oli pohdittava monesta näkökulmasta: millaisia assosiaatioita nimi herättää, avautuuko sen merkitys Matti Meikäläiselle, miten se sopii suomalaiseen ja toisaalta vieraskieliseen suuhun, taipuu eri sijamuodoissa, muotoutuu visuaaliseksi ilmeeksi ja toimii www-osoitteena.

Ensimmäisellä kierroksella raati valitsi 10 suosikkiaan, joista pitkän keskustelun jälkeen äänestettiin viisi parasta ehdotusta. Lopuksi arvottiin 11 palkinnonsaajaa kaikkien osallistujien joukosta. Onnettarina toimivat Pirjo Hiidenmaa ja Tuula-Liina Varis. Kilpailun tulokset paljastetaan Helsingin Kirjamessuilla lokakuussa. Lopullisen päätöksen nimestä tekee Suomen kirjainstituutin säätiön hallitus. Onko hallituksen kanta sama kuin raadin, jää nähtäväksi.

Lisää kommentti

Pirkanmaan kansanedustajia Kirjan Keskuksessa

Kirjoittanut Leena Aaltonen 13.08.2010

Pirkanmaan kansanedustajien kesäretki Sastamalaan sisälsi tutustumisen Kirjan Keskuksen työmaahan ja keskustelutilaisuuden valtion osallistumisesta Kirjan Keskuksen rahoittamiseen. Kesäretki eteni erittäin mukavissa tunnelmissa. Kansanedustajamme ovat aidosti maakunnan asioista kiinnostuneita, viehättäviä ja sivistyneitä ihmisiä.

Pirkanmaan kansanedustajien neuvottelukunnasta paikalle 10.8. olivat päässeet puheenjohtaja Arto Satonen ja varapuheenjohtaja Minna Sirnö sekä Saara Karhu, Marko Asell, Mikko Kuoppa, Leena Rauhala, Kimmo Sasi ja Harri Jaskari. Mukana olivat myös Pirkanmaan maakuntajohtaja Esa Halme ja edunvalvontapäällikkö Jouni Koskela.

Kansanedustajat näkevät työnimellä Kirjan Keskus – Kirjan Museo valmisteltavan yksikön merkittävänä hankkeena, jolla on kirjan asemaa vahvistava, lukemista edistävä ja matkailullisestikin tärkeä rooli. Olimme yksimielisiä myös siitä, että vahva kirjallinen kulttuuri tukee osaltaan maamme kilpailukykyä ja hyvinvointia sekä edistää innovatiivisuutta. Kirjan Keskus tarvitaan ja valtio mukaan rahoitukseen.

Tilaisuudessa keskusteltiin keinoista, joilla kansanedustajat voivat tukea valtionrahoituksen toteutumista. Yhteistuumin kansanedustajat lupasivat antaa tukensa valtionrahoituksen turvaamiseksi.

Kirja Sastamalan mielikuvan välittäjänä (brändinä) sai myös vahvan kannatuksen. Kirjaa parempaa erottautumisen keinoa on vaikea löytää. Kirjakulttuurinen maine on tavattoman positiivinen niin yrittäjille, ammattiosaajille, turisteille kuin asukkaillekin. Hyvällä maineella on suora vaikutus vaurauteen, menestykseen ja asemaan suhteessa kilpailijoihin. Mikäli tavoitetilat ensin Suomen kirjakaupunkina ja myöhemmin Unescon nimittämä Maailman kirjapääkaupunkina saavutetaan, ovat niiden kerrannaisvaikutukset merkittäviä.

Lisää kommentti

Bäckmanin talon työmaalla edessä kiireinen kesä

Kirjoittanut Jere Nevalainen 02.07.2010

Kesä on tullut, ja kirjainstituuttilaisetkin pääsevät kohta kesälomien viettoon. Bäckmanin talon työmaalla eletään kuitenkin vuoden kiireisintä aikaa. Työmaa-aikataulu on ollut hieman myöhässä purkuvaiheen yhteydessä ilmenneistä lisätöistä johtuen. Niinpä kesällä työmaalla huhkitaan hiki hatussa ja yritetään kiriä aikataulua kiinni.

Rakennus alkaa näyttää ulospäin jo melko valmiilta. Talo on juuri rapattu ja saanut pintaansa keltaisen värin. Uusi uljas konesaumattu peltikatto on ollut valmis jo jonkin aikaa. Katossa on paljon kauniita yksityiskohtia ja sen tekemisestä suuri osa onkin ollut käsityötä. Myös katto maalataan mahdollisesti jo heinäkuun aikana lopulliseen väriinsä. Marttilankadun puolella uusittujen näyteikkunoiden lisäksi myös talon muiden ikkunoiden kunnostustyöt ovat alkaneet. Vanhat ikkunat entisöidään ja huonokuntoisia osia uusitaan tarvittaessa. Pari ikkunaa joudutaan uusimaan kokonaan, koska ne ovat päässeet niin huonoon kuntoon.

Sisäpuolellakin alkaa näyttää hyvältä ja kulkeminen helpottua. Lattioiden rakenteet on uusittu ja ne on saatu pääasiassa levytettyä umpeen. Kaikki huonetilat ovat hahmottuneet paikoilleen. Toisen kerroksen seinät on levytetty kokonaan ja 1. kerroksen seiniä levytetään parhaillaan. Kaikki vahvistusta ja uusimista vaatineet rakenteet on saatu valmiiksi.

Kuten aiemmin on mainittu, tulee rakennukseen paljon nykyaikaista talotekniikkaa. Ilmanvaihtoon liittyvät koneet on asennettu ja ilmastointiin liittyvät työt ovat edenneet hyvin. Sähköpääkeskukset ovat myös paikallaan ja suuri osa sähkövedoista on tehty. Lämpöpattereiden asennusta ollaan myös aloittamassa lähiaikoina. Rakennuksen erkkereihin tulee lattialämmitys.

Pihan kaivuutyöt on määrä aloittaa kesän aikana. Arkkitehti tekee viimeisiä viilauksia pihasuunnitelmiin, jonka jälkeen päästään kaivamaan ja asentamaan johtoja mm. ravintolan ulkoalueille ja Kirjan Keskuksen tapahtumateltalle.

Lisää kommentti

Vanhan kirjallisuuden päivillä kartoitetaan kirjahyllyjen kirjoa

Kirjoittanut Anna Tuukkanen 29.06.2010

Kirjan Keskuksen vuoden kuluttua avautuvien näyttelyiden valmistelu on jo täydessä vauhdissa. Ensimmäisen vaihtuvan näyttelyn teemaksi on valittu suomalaisten kirjahyllyt. Kirjahylly on kaluste, joka kuuluu melkein jokaiseen suomalaiskotiin. Kahta ulkomuodoltaan ja sisällöltään täysin identtistä kirjahyllyä tuskin kuitenkaan löytyy koko maailmasta.

”Kirjahyllyni”-näyttelyä varten käynnistetään valtakunnallinen muistitiedon keruu, jonka tarkoituksena on saada talteen kirjojen omistamiseen ja säilyttämiseen liittyviä kokemuksia, tarinoita ja valokuvia mahdollisimman monenlaisilta ihmisiltä. Olipa kirjahylly käyttöesine, tilanjakaja, sisustuselementti, perintökalleus, statussymboli, tai mitä tahansa niiden väliltä – kaikki tieto on kiinnostavaa ja arvokasta.

Kirjahyllyjen ja niihin liittyvien kertomusten kirjoa esitellään näyttelyssä tekstein, valo- ja liikkuvan kuvan keinoin. Pääosassa eivät ole ammattimaisten kirjankeräilijöiden tarinat, vaan näyttelyssä kurkistetaan myös aivan muista yhteyksistä tunnettujen suomalaisten kirjahyllyjen kätköihin: mitä kirjalliset mieltymykset paljastavat pörssiyhtiön johtajasta, urheilijasta tai pitkän linjan poliitikosta? Myös ”tavikset” saavat äänensä kuuluviin.

Keruuseen voi ottaa osaa Suomen Kirjainstituutin esittelypisteessä Vanhan kirjallisuuden päivillä tai täällä 2.7.2010 alkaen. Keräyksen aikataulu mahdollistaa antautumisen syvällisempiinkin pohdintoihin kirjahyllyjen äärellä. Keräys ei nimittäin lopu näyttelyn avajaisiin, vaan näyttelyä täydennetään uusilla kuvilla ja kertomuksilla koko sen esilläolon ajan, helmikuun 2012 loppuun saakka.

Kynät käteen ja katseet kohti kirjahyllyjä!

Kommentit (2)