Puhetta Pukstaavin kahvihuoneessa

Kirjoittanut Anna Ulvinen 18.05.2011

Anna: Huhhuijaa, nyt kaksi viikkoa takana täällä Pukstaavissa. Olen oikolukenut ja kirjoittanut näyttelytekstejä, mikä sopiikin mulle, koska opiskelen kirjallisuutta. Mites sulla on Raisa lähtenyt hommat käyntiin?

Raisa: Oon tosi innoissani kun saan olla mukana rakentamassa jotain aivan uutta. Työ sinänsä on tuttua, tulin tänne samoista hommista Loimaalta Suomen maatalousmuseo Sarasta. Kaikki on silti erilaista: nyt luodaan pohja museon asiakaspalvelulle, laitetaan käyntiin museon infon toiminta, perustetaan museomyymälä ja suunnitellaan tulevia tapahtumia… Olen ollut täällä viikon verran, ja tuntuu jo ihan pukstaavilaiselta.

Anna: Joo, kyllä ihan pukstaavilaiselta tuntuu. Koko porukka on ottanut mukavasti vastaan. Uusia isoja asioita täällä onkin tosiaan tekeillä. Ei välttämättä koko aikaa viitsisi edes ajatella mikä vastuu tässä kaikilla on. Tekee vaan. Mutta mitä mieltä olet muuten tuosta itse Pukstaavin rakennuksesta? Itse kävin ensimmäistä kertaa talvella täällä ja ihastuin paikkaan heti.

Raisa: Paikkahan on todella vaikuttava, samaan aikaan kotoinen ja juhlava, vanha ja moderni…Pukstaavissa on jotenkin maaginen tunnelma. Sastamala on myös yllättänyt positiivisesti. Olenkohan mä vain innostunut uudesta paikasta vai onko kaupunki sun mielestä myös sympaattinen?

Anna: Oikein idylliseltä vaikuttaa, mä olin käynyt aikaisemmin vain Vanhan kirjallisuuden päivillä ja siitä muistan lähinnä Sylvään koulun ympäristön. Odotan jo tapahtuman tunnelmaa, koko kaupunki täyttyy kirjallisuusihmisistä... Ja tietty odotan myös Pukstaavin avajaishumua!

Raisa: Monien ihmisten vuosien työ tulee viimein kaikkien nähtäville, ja saamme nähdä miten kirjallisuuden ystävät löytävät Pukstaavista uuden ja ainutlaatuisen kohtaamispaikan. Sitä kannattaakin juhlia!