in english
Kirjan Keskuksen blogi
Tuhat ja yksi tarinaa Bäckmanin talosta
Kirjoittanut Maria Pietilä 29.01.2010
Viime viikot olen viettänyt penkoen Bäckmanin talon – tulevan Kirjan Keskuksen – historiaa. Talon rakentamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 90 vuotta, joten aika onkin sopiva pienelle historiakatsaukselle.
Valokuvien, haastattelujen ja arkistoaineiston avulla olen koonnut yhteen palasia talon vaiheista. Aineistoa on saatu museon arkiston lisäksi paljon myös ihmisiltä, jotka ovat asuneet tai työskennelleet talossa.
Apteekkari Bäckmanin aika, eli 1900-luvun alkupuoli 1930-luvulle asti, on hahmottunut valokuvien ja suvun jäsenten haastattelujen avulla. Apteekkarin perheessä otettiin paljon valokuvia. Vaikka suurin osa kuvista onkin otettu juhlista, ja arkielämän dokumentointi on jäänyt vähälle, on kuviin tallentunut paljon mielenkiintoista tietoa.
Valokuvien avulla on hahmoteltu pihapiiristä jo purettujen rakennusten paikkoja. Talossa sisällä on kuvien avulla tutkittu portaiden sijaintia ja huoneiden sisustusta. Vanhat kuvat ovat auttaneet arkkitehtia uudisrakentamisen suunnittelussa. Säilyneiden rakennuspiirustusten ja valokuvien ansiosta esimerkiksi julkisivuun puhkaistut suuret näyteikkunat palautetaan vastaamaan enemmän alkuperäistä asuaan.
Mitä lähemmäs nykypäivää tullaan, sitä enemmän tutkimuksessa auttavat talon asukkaiden ja siellä työskennelleiden haastattelut. Olemme keskustelleet paljon siitä, miten talossa heidän aikanaan elettiin – aivan tavallisista arkipäiväisistä asioista.
Asukkaiden kertomusten myötä muodostuu samalla yleisempi kuva elämästä Vammalassa 1900-luvulla. Vuosisadan puolivälissä nykyinen kaupunki oli vielä pieni, noin tuhannen asukkaan kauppala, jonka rajat ulottuivat sillalta sairaalalle. Mukulakivillä päällystetty Marttilankatu oli kaupungin pääkatu. Bäckmanin talo sijaitsi keskeisellä paikalla, ja koska vuokra-asunnoista oli pulaa, oli taloon muutto monille hyvä ratkaisu. Juokseva vesi, vaikka vain kylmäkin, ja sisävessa kohottivat elintasoa talossa.
Kertomuksiin on mahtunut monta lähihistorian vaihetta. Kun pulsaattoripesukone hankittiin, ei pyykkiä enää tarvinnut huuhdella käsin Rautaveden rannassa. Saunassa käytiin muun muassa Bio-Sammon talon yleisessä saunassa eli nykyisen elokuvateatterin luona. Kun nuoriso alkoi saada autoja käyttöönsä, Bäckmanin talon ikkunoista seurattiin iltaisin Marttilankatua ja Puistokatua pitkin kulkevaa päättymätöntä korttelirallia.
Bäckmanin talon seinät ovat nähneet kyllä vaikka mitä. Nauroin lukiessani erään asukkaan kertomusta siitä, miten ”talossa asuessaan heillä oli koira, joka piti vahtipaikkaa toisen kerroksen avoimessa ikkunassa. Sieltä se seurasi ohikulkevia ihmisiä. Kerran kadulla meni toinen koira ja tämä koira innostui siitä niin, että tipahti ikkunasta ulos. Onneksi se tippui alakerran liikkeen markiisin päälle, eikä sille käynyt kuinkaan.”
Mitä Sinä muistat?
Katso täältä, miten voit kertoa oman tarinasi Bäckmanin talosta.
Pukstaavi
2011